Arkistot kuukauden mukaan: heinäkuu 2012

Talokuvia heinäkuulta

Tajusin juuri, että en ole muistanut laittaa tänne blogiin kuvia talon joka kulmalta. Tässäpä siis esittäytyy Talo KeKo tämänhetkisessä komeudessaan:
(klikkaa, niin näet kuvat isommassa koossa)

Joitakin ulkoverhouslautoja vielä puuttuu elementtien asennuskohdista. Olohuoneen pääty menee myös kokonaan uusiksi, koska siellä on käytetty väärää paneelia. Olohuoneen terassin päädystä tulee siis samannäköinen kuin yläpuolella olevan parvekkeen seinästä – panelointi kapeammalla, käsittelemättömällä laudalla.

Joku onkin minulle ehtinyt kommentoida, että onpa iso talo. Niin, onhan se aika iso, kun neliöitä on n. 200. Riittääpähän tila heti kerralla. :)

Raksahommissa

Talon pystytyksen jälkeen olemme päässeet myös itse oikein kunnolla raksahommiin.

Olemme siivonneet ja järjestelleet tontilla kaikki rakennusmateriaalit selkeisiin paikkoihin – pois tieltä, mutta helposti käytettävissä. Jämäpuutakin on jo ehtinyt kertyä niin paljon, että niistä pääsee myöhemmin rakentelemaan vaikka minkälaisia juttuja – suunnitelmissa ainakin kertopuusta tehty penkki, pihakatos tai jopa -vaja, pojalle maja…

Elementtien asennus meni niin vauhdilla, että saimme myös aikaistettua muita töitä. Tällä viikolla levitämme alakertaan lattiaeristeet ja raudat, piikkaamme alapohjan ontelolaattoihin reiät viemäreille ja vesijohdoille, LVI- ja sähköurakoitsijat aloittavat ensimmäiset hommansa ja jo perjantaina paikalle tulee lattialämmityskaapeleiden asentajat. Reilun viikon päästä alakertaan tulee lattiavalu. Sen jälkeen kirvesmiesporukka pääsee rakentamaan väliseiniä paikoilleen.

Tällä viikolla pitäisi myös aloittaa käsittelemättömien ulkoverhouspaneelien pohjustuskäsittely ja sen perään kuultomaalaus. Maalausurakka kuuluu minun vastuulleni, kunhan ensin olen selvinnyt nykyisen asuntomme muuttopakkauksesta. Ei niin kovin pieniä urakoita kumpikaan.

Teimme itse väliaikaisen raksaoven vanerista. Tämähän menee ihan design-ovesta. :)

Ideoita asuntomessuilta

Kävimme Tampereen asuntomessuilla etsimässä ideoita. Tarkoitus oli katsoa erityisesti lattiamateriaaleja, hanoja, pesutiloja ja saunoja sekä tietenkin pihoja. Täytyy myöntää, että petyin hieman. Vanhana messukävijänä osasinkin odottaa, että messutaloissa on aina vähän liikaa erikoisia sisustusvalintoja, mutta Tampereelta ei harmikseni tullut vastaan yhtään wau-kohdetta.

Betonia – sitä Tampereen taloissa oli kyllä yllin kyllin. Betonipinnat näyttävät kieltämättä hienoilta valokuvissa, mutta mielestäni betoni on lattia- ja seinämateriaalina kuitenkin aika karu ja kylmä. Ihastelen betonia julkisissa rakennuksissa, mutta kotiini en sitä ottaisi. Ja jostain syystä tykkään betoniseinissäkin enemmän siitä perinteisestä betonista, jossa näkyy puusta tehtyjen muottien jäljet, enkä niinkään tästä modernista, täysin sileästä.

Tässä muutamia makupaloja messuilta:

Musta-valkoinen rapattu talo oli julkisivultaan yksi suosikeistani. Sisältä talo ei kuitenkaan ollut yhtä kiva ja toimiva. Kohde 33, Villa Pärssinen.

Erilaisia liukuovia löytyi useasta kohteesta sekä sisältä että ulkoa. Kohde 38, Tervakukka.

Finlaysonin sisustamassa talossa oli ihania vaneripäällysteisiä kuutioita. Valitettavasti näitä ei ole myynnissä, vaan lokerot on teetetty messutaloon. Kohde 31, Jämerä Loft 1.

Mutta kyllä messuilta tarttui mukaan muutama varteenotettava ideakin:

Messutaloissa näkyi valolistoja ja valokattoja, joita olimme suunnitelleet myös omaan taloomme. Tällaisen listan voisin laittaa mm. eteiseen ja keittiöön.

Liukuoven mekanismiksi voisi valita tällaisen ”tallinovityyppisen”. Toisi vähän särmää muuten niin pelkistettyyn sisustukseen.

Vaneripäällysteinen liukuovi on helppo käsitellä haluamaansa sävyyn. Tässähän voisi hyvin käyttää samaa keltaista sävyä kuin ulkoverhouksessa.

Virheistä ja niiden korjaamisista

Virheitä sattuu. Mutta miten ne korjataan ja miten asiakaspalvelu toimii, on täysin toinen juttu. Meillä on pieniä virheitä ilmennyt sekä perustustöissä että talotehtaan elementeissä, ja tapa, miten virhetilanteet hoidetaan eroaa täysin näiden kahden toimijan kanssa.

Perustusurakka eteni alussa loistavasti, kunnes porukan vetäjä joutui jäämään sairauslomalle. Sen jälkeen lopputöitä jäi roikkumaan ja jouduimme ottamaan urakoitsijaan yhteyttä lukuisia kertoja. Aina luvattiin tulla, mutta ei tultukaan. Kunnes joku sitten lopulta tuli ja teki työt hutaisten. Lopputuloksena pari vinoon muurattua pilarijalkaa ja aavistuksen väärään kohtaan muurattu kantavan sisäseinän tukimuuri. Onneksi mikään ei kuitenkaan ollut niin pielessä, että olisi estänyt elementtien asentamista. Virheitä edelleen selvitellään, koska urakoitsijan edustajalla ei vain tunnu löytyvän aikaa tulla katsomaan tilannetta paikan päälle. Asiakasta pallotellaan ja asia ei vain tunnu etenevän. Eiköhän tähänkin löydy jossain vaiheessa ratkaisu, koska loppulaskua emme maksa ennen kuin asiat on selvitetty.

Myös talotehtaan elementtitoimituksessa oli virheitä: olohuoneen päätyelementin ulkoverhous oli tehty väärällä paneloinnilla, toimituksen mukana oli tullut väärää ulkoverhouslautaa ja katon laudoitusta varten lautoja oli liian vähän. Loistava virolainen asennusporukka (tehtaan aliurakoitsija) ilmoitti virheistä heti tehtaalle ja myös me otimme suoraan yhteyttä. Tehtaan asiakaspalvelupäällikkö otti asian selvittääkseen ja lupasi palata seuraavaan päivään mennessä. Vielä korjauksia ei ole tehty, mutta tehtaan asenteesta päätelleen näiden perään ei tarvitse pitkään huhuilla.

Yrityksen palvelun onnistuminen näkyy siinä, miten ongelmatilanteet hoidetaan.

Värin valinnan sietämätön vaikeus

Samalla kun elementtiasennus etenee aikataulussaan, olemme yrittäneet löytää kuultomaalattaviin osiin parasta väriä. Oikean sävyn löytäminen on osoittautunut yllättävän vaikeaksi.

Olemme tehneet testimaalauksia kuudella sävyllä. Maalattuja lautoja on katsottu monelta kantilta, aurinkoisella ja pilvisellä säällä, valossa ja varjossa.

Kolme väreistä on noussut finalisteiksi. Lopullinen valinta on kuitenkin vielä tekemättä. Tässä ehdokkaamme (huom! kuvien väritys tehty Tikkurilan värisuunnitteluohjelmalla, ei anna täysin luonnollista kuvaa lopputuloksesta):

1) Tikkurila Valtti Color, sävy 5050 Mesi
Sävy on auringonvalossa hyvinkin keltainen, mutta varjoisalla säällä huomattavasti hillitympi. Kiinnostava sävy, räväkkä ja ei niin tavanomainen.

2) Tikkurila Valtti Color, sävy 5051 Pihka
Tämä on rakennusluvassamme mainittu sävy, mutta mielestämme vähän turhan harmahtava ja likaisen näköinen jo valmiiksi.

3) Tikkurila Valtti Color, sävy 5052 Pouta
Sävy ei tässä kuvassa juurikaan eroa edellisestä, mutta luonnossa tässä on enemmän oranssia ja kirkkautta. Oikein hyvä sävy siis, mutta onko sittenkin vähän turhan tuttu ja käytetty?

Onko teillä suosikkia? Vai kannattaisiko väriksi ottaa joku ihan muu?